‏ Bar 6

Jeremiaan kirje. Siinä varoitetaan epäjumalista ja osoitetaan niiden voimattomuus.

1Niiden syntien tähden, joita te olette tehneet Jumalaa vastaan, on Nebukadnessar, babylonilaisten kuningas, vievä teidät pois vankeina Babyloniin. 2Kun te siis olette tulleet Babyloniin, jäätte te sinne moneksi vuodeksi ja pitkäksi ajaksi, seitsemäksi miespolveksi. Mutta senjälkeen minä vien teidät sieltä pois rauhassa. 3Babylonissa te saatte nähdä hopeaisia, kultaisia ja puisia jumalia, joita kannetaan olkapäillä, mutta jotka herättävät pakanoissa pelkoa. 4Kavahtakaa siis, ettette tekin tulisi muukalaisten kaltaisiksi ja tekin alkaisi peljätä niitä, 5nähdessänne, miten suuret kansanjoukot lankeavat kasvoilleen niiden edessä ja takana rukoillen niitä. Sanokaa pikemmin mielessänne: Sinua, Herra, tulee kumartaen rukoilla. 6Sillä minun enkelini on teidän kanssanne, ja hän vaatii kostoa teidän hengestänne. 7Epäjumalain kielet ovat käsityöläisten veistämiä, ja ne itse ovat silattuja kullalla ja hopealla; valhetta ne ovat eivätkä voi puhua. 8Ja niinkuin neitsyttä varten, joka koristuksia rakastaa, he ottavat kultaa 9ja valmistavat seppeleitä pannakseen ne epäjumalainsa päähän; käypä niinkin, että papit ottavat salaa epäjumaliltansa kultaa ja hopeaa omiin tarpeisiinsa, 10vieläpä antavat niiltä otettua portoille porttolassa. Ja he koristavat niitä niinkuin ihmisiä vaatteilla, noita hopeaisia, kultaisia ja puisia jumaliaan. 11Mutta ne eivät voi varjella itseään ruosteelta eikä toukilta, vaikka ovat verhottuja purppuravaatteeseen. 12Niiden kasvoilta täytyy pyyhkiä pois temppelin pöly, jota niihin on runsaasti tarttunut. 13Ja epäjumalalla on myös valtikka, niinkuin maan hallitusmiehellä, vaikka se ei kykene tappamaan sitä, joka rikkoo sitä vastaan. 14Ja sillä on kädessään miekka ja kirves, vaikkei se voi pelastaa itseään sodalta eikä rosvoilta. Siitä voi ymmärtää, etteivät ne ole jumalia;älkää siis niitä peljätkö. 15Sillä niinkuin ihmisen käyttämä astia, jos se menee rikki, käy kelvottomaksi, 16niin on laita myös heidän jumaliensa; kun ne seisovat pystytettyinä temppeleihin, tulevat niiden silmät täyteen tomua sisäänastuvien jaloista. 17Ja niinkuin siltä, joka on rikkonut kuningasta vastaan, suljetaan uloskäytävät, niinkuin ainakin teloitettavaksi vietävältä, niin papit varustavat myös niiden temppelit ovilla, lukoilla ja salvoilla, etteivät rosvot saisi niitä ryöstää. 18He sytyttävät niille lamppuja, vieläpä useampia kuin itselleen, vaikka ne eivät voi nähdä niistä yhtäkään. 19Niiden on laita niinkuin temppelin hirsien; niiden sisus, niin sanotaan, mätänee; maan madot syövät ne ja niiden verhon, niiden sitä huomaamatta. 20Niiden kasvot ovat mustuneet temppelin savusta. 21Niiden ruumiille ja päähän lentävät istumaan lepakot, pääskyset ja muut linnut; samoin istuvat sinne kissatkin. 22Tästä voitte ymmärtää, etteivät ne ole jumalia. Älkää siis niitä peljätkö. 23Ellei kullasta, jolla ne ovat koreiksi silatut, hangata ruostetta pois, eivät ne pysy kiiltävinä; eivät ne huomanneet sitäkään, kun ne valettiin. 24Ne on ostettu hinnasta mistä hyvänsä, vaikka niissä ei henkeä ole. 25Koska niillä ei ole jalkoja, täytyy niitä kantaa olkapäillä, ja niin ne näyttävät ihmisille kehnoutensa, ja niidenkin, jotka niitä palvelevat, täytyy hävetä. 26Sillä jos epäjumala kaatuu maahan, ei se kykene itsestään nousemaan, ja jos joku on asettanut sen pystyyn, ei se voi itsestään liikkua, ja jos se on kallistunut, ei se voi kohota suoraksi, vaan sen eteen pannaan uhrilahjat niinkuin vainajille. 27Ja niille uhratun antavat pois niiden papit käyttäen sen omaksi hyväkseen. Samoin heidän vaimonsa panevat suolaan uhrilihan eivätkä jaa sitä köyhälle eikä tarvitsevaiselle. 28Näihin uhreihin saa koskea vaimo, jolla on kuukautisensa, sekä lapsensynnyttäjä. Kun te siis tästä ymmärrätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö. 29Sillä kuinka voisi niitä nimittää jumaliksi? Panevathan naiset näiden hopeaisten, kultaisten ja puisten jumalien eteen uhriruokaa. 30Ja niiden temppeleissä papit häärivät rikkirevityissä vaatteissa, tukka ja parta ajeltuina, päät peittämättöminä, 31ja he kiljuvat ja huutavat jumaliensa edessä, niinkuin eräiden on tapana tehdä vainajan aterialla. 32Papit ottavat osia niiden vaatteista ja puettavat niillä vaimonsa ja lapsensa. 33Jos joku tekee niille pahaa taikka hyvää, eivät ne kykene sitä kostamaan. Kuningasta ne eivät voi valtaan asettaa eikä vallasta erottaa. 34Samoin ne eivät voi antaa rikkautta eikä rahaa. Jos joku tekee niille lupauksen eikä sitä täytä, eivät ne voi sitä velkoa. 35Ne eivät voi pelastaa ihmistä kuolemasta eivätkä vapauttaa heikompaa väkevän käsistä. 36Sokeaa ne eivät voi tehdä näkeväksi, eivät auttaa ihmistä ahdingon alta. 37Leskelle ne eivät voi osoittaa armeliaisuutta eivätkä tehdä hyvää orvolle. 38Vuoresta lohkaistujen kivimöhkäleiden kaltaisia ovat nuo puukuvat, kullalla ja hopealla silatut; häpeään joutuvat ne, jotka niitä palvelevat. 39Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi? 40Jopa kaldealaiset itsekin häpäisevät niitä, sillä kun he näkevät jonkun, joka on mykkä eikä voi puhua, niin he tuovat esiin Beelin kuvan ja vaativat siltä, että mykkä puhuisi, ikäänkuin se voisi mitään ymmärtää. 41He eivät voi sitä käsittää eivätkä niistä luopua, sillä heillä ei ole ymmärrystä. 42Ja vaimot istuvat teitten varsilla siteet vyöllänsä polttaen lesesuitsuketta. 43Jos sitten joku ohikulkija on vienyt jonkun heistä syrjään ja maannut hänet, pilkkaa tämä lähinnä istuvaa, siksi ettei sille ole tapahtunut samaa kunniaa kuin hänelle itselleen ja ettei sen sidettä ole rikottu. 44Kaikki, mikä epäjumalien kautta muka tapahtuu, on petosta. Kuinka siis voisi luulla tai nimittää niitä jumaliksi? 45Ne ovat käsityöläisten ja kultaseppien valmistamia, eivätkä ne siis voi ikinä muuksi tulla, kuin miksi taideniekat ne tahtovat tehdä. 46Kun nyt niiden valmistajat itse eivät ole pitkäikäisiä, 47niin kuinka sitten heidän valmistamansa saisivat pitkän iän? Valhetta ja häpeää ne jättävät jälkeentulevaisille. 48Sillä kun niitä kohtaa sota tai muu onnettomuus, neuvottelevat papit keskenään, minne he niiden kanssa voisivat lymytä. 49Kuinka siis voi olla huomaamatta, etteivät ne ole jumalia, jotka eivät voi pelastaa itseään sodasta eikä muusta onnettomuudesta? 50Kun ne ovat vain puukuvia, kullalla tai hopealla silattuja, niin kerran on tuleva tunnetuksi, että ne ovat valhetta; on käyvä ilmeiseksi kaikille kansoille ja kuninkaille, etteivät ne ole jumalia, vaan ihmiskätten työtä, eikä niissä ole mitään jumalallista toimintaa. 51Kuka siis voisi olla tietämättä, etteivät ne ole jumalia? 52Ne eivät voi asettaa maahan kuningasta eivätkä antaa ihmisille sadetta. 53Ollen voimattomia ne eivät kykene hankkimaan itselleen oikeutta eikä torjumaan vääryyttä. 54Ne ovat kuin varikset taivaan ja maan välillä. Ja jos tuli kerran pääsee irti näiden puisten tai kullalla tai hopealla silattujen jumalien temppelissä, niin pakenevat niiden papit ja pelastavat henkensä, mutta ne itse palavat poroksi kuin puupölkyt. 55Kuningasta tai vihollisia ne eivät voi vastustaa. 56Kuinka siis voi luulla tai uskoa niitä jumaliksi? Ne eivät voi pelastaa itseään varkaiden eikä rosvojen käsistä, nuo puiset ja hopealla ja kullalla silatut jumalat. 57Ne, jotka saavat ne valtaansa, ottavat niistä kullan ja hopean ja menevät matkaansa mukanaan vaatteet, joihin ne olivat verhottuja, eivätkä ne voi mitenkään auttaa itseään. 58On siis parempi olla kuningas, joka osoittaa urhoollisuuttaan, tai tarpeellinen talouskapine, jota sen omistaja voi käyttää, kuin väärä jumala; vieläpä talon ovikin, joka suojelee, mitä sisällä on, on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat, ja palatsin puupilari on arvokkaampi kuin nuo väärät jumalat. 59Aurinko, kuu ja tähdet, jotka valaisevat ja ovat lähetetyt täyttämään tehtävänsä, tottelevat mielellään. 60Samoin myös salama, kun se leimahtaa, on kaunis katsella; niin on myös tuulen laita, joka puhaltaa yli kaiken maan. 61Ja jos Jumala käskee pilviä kulkemaan yli koko maan piirin, niin ne täyttävät saamansa käskyn. 62Tuli, joka on ylhäältä lähetetty kuluttamaan vuoret ja metsät, tekee sen, mitä sille on tehtäväksi annettu. Mutta epäjumalat eivät ole niihin verrattavissa muodoltaan eikä voimaltaan. 63Sentähden ei niitä tule luulla eikä nimittää jumaliksi; eiväthän ne kykene langettamaan tuomiota eikä tekemään hyvää ihmisille. 64Kun te siis tiedätte, etteivät ne ole jumalia, niin älkää niitä peljätkö. 65Kuninkaita ne eivät voi kirota eikä siunata. 66Ne eivät voi näyttää kansoille merkkejä taivaalta, eivät loistaa niinkuin aurinko eivätkä valaista niinkuin kuu. 67Eläimetkin ovat siinä niitä paremmat, että ne voivat paeta turvapaikkaan ja niin auttaa itseään. 68Meillä ei siis ole vähintäkään osoitusta siitä, että ne olisivat jumalia. Älkää sentähden niitä peljätkö. 69Niinkuin kurkkumaalla linnun pelätin, joka ei mitään suojele, ovat nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa. 70Samalla tavalla ne voidaan verrata myös puutarhan orjantappura-aitaan, jolle kaikki linnut istuvat, ja samoin myös ruumiiseen, joka on viskattu pimeyteen, nuo heidän puiset ja kullalla ja hopealla silatut jumalansa. 71Jo niiden mätänevistä purppura- ja pellavavaatteista voi käsittää, etteivät ne ole jumalia; ja lopuksi ne itsekin joutuvat toukkien syömiksi ja pilkaksi maassa. 72Parempi on siis ihminen, joka on oikeamielinen ja jolla ei ole epäjumalankuvia; sillä hän säästyy pilkalta.

Copyright information for FinPR
The selected Bible will not be clickable as it does not support the Vocabulary feature. The vocabulary is available by hovering over the verse number.

Everyone uses cookies. We do too! Cookies are little bits of information stored on your computer which help us give you a better experience. You can find out more by reading the STEPBible cookie policy.